Vuoden 2013 parhaat levyt!

On tullut taas se aika vuodesta kun valitaan parhaat levyt.
Tänä vuonna onkin riittänyt toinen toistaan upeampia albumikokonaisuuksia varsinkin miesartistit ovat kuluneena vuonna julkaisseet paluu- ja live levyjä esimerkiksi J. Karjalainen teki näyttävän paluun ja näin kuuluu ansaitusti listalle. Viimevuosina palkintogaalat ovat olleet naisartistien kuten Jenni Vartiaisen, Anna Puun ja Chisun juhlaa. Oli erittäin vaikea valita 10 parasta levyä. Lista on seuraavanlainen.

Vuoden 2013 parhaat levyt
 Top 10

1. J.Karjalainen : Et ole yksin
On ehdottomasti vuoden paras kotimainen albumi kaikista.
Sen positiivinen energia ja asenne on taattua Karjalaisen tuotantoa. Tätä levyä edeltäneet kolme levyä Lännen Jukkaa oli kuin tarkoitus kasvattaa nälkää. Et ole yksin levyn ensimmäinen single radiosoittoon julkaistiin youtubessa tasan vuosi sitten. Tämä levy rokkaa oikeasti, minulla on molemmat cd ja vinyyli versiot tästä. J.Karjalaisen seuraavaa levyä odotellessa , joka toivottavasti tulee pian.

2. Anssi Kela : Anssi Kela
Anssi Kelan parin musiikillisesti hiljaisemman vuoden jälkeen keväällä 2013 tapahtui jotain merkittävää kun Kelan albumin ensimmäinen single Levoton tyttö julkaistiin ja se meni suoraan soittolistojen kärkeen ja kauaa ei tarvinnut odottaa kun perässä seurasivat Miten  sydämet toimii? ja
Maitohapoilla kappaleet. Levy on kiinnostava kokonaisuus kaikkine kasari-soundeineen.

3. Paul McCartney : New
Sir McCartney on tehnyt yhden parhaimmista sooloalbumeistaan.
Se on raikas ja tyylipuhdas esitys.


4. Vesa-matti Loiri : Tuomittuna kulkemaan
Tuomittuna kulkemaan on Veskun laadukas "paluu" platta. Upeat duetto kappaleet ovat levyn parhaimmistoa. Levyllä Loirin yksin laulamat kappaleet kuten Alla ruosteisen kuun, Syvä maanantai ja kotiinpaluu ovat upeita tulkintoja, levy ei kuitenkaan täyttänyt kaikkea odotettua.


5. Jonna Tervomaa : Eläköön!
Levy on täynnä toinen toistaan raikkaampia elämänmakuisia tarinoita. Jonna Tervomaan lähes kuuden vuoden enemmän tai vähemmän hiljaisemman vuoden jälkeen  olin miltein unohtaa tämän olemassaolon, kun kuulin kesällä kappaleen nimeltä "Minä toivon". En ollut tunnistaa esittäjää lainkaan ajattelin vain, että: "Tämä kuulostaa tosi raikkaalta ja mikä soundi".  Vasta myöhemmin kuulin jostain, että se on Jonna Tervomaa. Tämä levy on ollut kovassa soitossa minulla viime aikoina. Onnistunut paluu suomalaisen musiikin eturiviin siis.

6. SANNI : Sotke mut
Sanni Kurkisuo on nuori lahjakas laulajalupaus, jonka levy on yksi kiinnostavimpia tämän vuoden debyytti albumeita. Levyn ensimmäinen single Prinsessoja ja astronautteja julkaistiin keväällä. Ajattelin tuolloin, että tässä meillä on taas joku yhden hitin ihme, mutta olinkin todella väärässä.

7. David Bowie : Next day
 David Bowien tasokas paluu Next Day- levyllä on erinomainen. Bowie julkaisi viime kevään 66-vuotispäivänä  singlen levyltä. Where are we now-kappaleessa muistisairas kysyy missä olemme. Paikkansa ansainnut listalla.

8. Ismo Alanko : Maailmanlopun sushibaari  ( ERIKOISPAINOS)
Paketti sisältää levyn, jossa on  bonusbiisit ja kakkoslevyn, kolmannes vuosisata taiteilijaelämää livelevyn.  Livelevyllä on mukana tuttuja klassikoita Ismo Alangon kynästä, kuten Levottomat jalat,  Kun Suomi putos puusta ja Peltirumpu. Maailman lopun sushibaari sisältää uusia Alangon biisejä mm. Harmaa on hyvä väri. Taattua Ismo Alankoa alusta loppuun.

9. Esa Pulliainen & C- combo
On Esan hatunnosto vilpittömästi suomalaiselle rautalankamusiikille. Tämä Esan projekti Agentsien ohella on toiminut jo vuodesta 2008, mutta kaikessa hiljaisuudessa julkaisivat tänä vuonna saman nimisen debyyttialbuminsa.

10. Tuomari Nurmio : Dumari & Spuget
Voiko kukaan kuulostaa  vielä kuuskymppisenä niin raikkaalta kuin Dumari? Levyn versiot vanhoista hittikappaleista kuulostavat paremmalta kuin niiden alkuperäiset. Kokonaan stadin slangiksi laulettu levy on jotain uutta. On levyllä toki uusiakin kappaleita, kuten Spiidi Pirinen ja Sniidu Friidu. Dumari on vielä kynänsä kanssa terävänä. Jään odottamaan, tuleeko tälle projektille jatkoa.

Hyvää ja musikillisesti parempaa vuotta 2014 kaikille!         -Jones-

J.Karjalainen : Mennyt mies

Tulevaisuuden tusina (vuodelle 2014)

Tulevaisuuden tusina on  perinteisesti ollut Ylex:n ja Rumban keräämä barometri kuluneen vuoden parhaista debyyttialbumeista. Se kerätään toimittajilta, levykauppiailta ja levy-yhtiöiltä. Kyselyyn voi siis käytännössä osallistua kuka tahansa, ajattelin koota oman mielipiteeni asiasta. Sanni Kurkisuo julkaisi kuluneena vuonna esikoisalbuminsa "Sotke mut", josta radiosoittoon lohkaistut singlet  ovatkin saaneet kiitettävästi soittoaikaa. Ne ovat soineet jokaisella kaupallisella radioasemalla. Hyvää kannatti siis odottaa, erinomainen albumi kokonaisuus. Minulla on sellainen tuntuma, että tästä Sannista voi tulla vielä jotain kovinkin suurta. Hyvä alku potentiaalia löytyy! Kaukolasipartio puolestaan on hyvinkin mielenkiintoinen kokoonpano, jonka kippareina toimivat viihdyttäjälegenda Jaakko Tepon pojat Ilja ja Johannes Teppo. Kaukolasipartion musiikki on tyyliltään suomalaista huumori-kupletti musiikkia, positiivisella asenteella ja pilke silmäkulmassa.  Suosittelen ehdottomasti. Aili Ikonen on suomalainen jazz-laulaja, joka uuden yhtyeensä Herdin kanssa on julkaissut albumin suomalaisia 1950- ja 1960-luvulla alunperin levytettyjä iskelmiä jazz-sovituksilla. Levyltä löytyy muun muassa klassikko iskelmä "Pojat".
On hyvä, että joku levyttää suomalaista iskelmämusiikkia.


                                                              -Jones-

SANNI : Prinsessoja ja astronautteja


Kaukolasipartio : Neiti Kaunispäivä


Aili Ikonen & Herd : Pojat


Alla  lista kokonaisuudessaan :


1. Sanni

2. Kaukolasipartio

3. Aili Ikonen & Herd

4. Isac elliot

5. Hopeajärvi

6. Sini Sabotage

7. Iisa

8. Mikki Kauste

9. Tammela 33100

10. Mari & ystävät

11. Janna

12. Jenni Jaakkola

Hector (taasko?)

Kun luin pari viikkoa sitten jostain netistä, että Heikki Harma eli tutummin Hector on tekemässä paluuta lavoille ja keikoille mietin, että  "Ei tämä voi olla mahdollista mutta totta se on." Hector todellakin tekee sen ja tämä on minun laskujeni mukaan jo toinen "Paluu".Olen viime vuosina sitä asiaa harmitellut,  että on väärin jos Hector ei enää julkaise uusia levyjä tai tee keikkoja olinkin melko varma siitä, että näin ei enää tapahdu. Näinhän se on ettei koskaan saisi sanoa ei koskaan. Onneksi tilanne on nyt korjattu. Voihan olla, että taiteilijalle tulee rahapula tai sitten löytyy uutta inspiraatiota ja mieltä lähteä kiertämään keikkapaikkoja. Hector teki jäähyväiskiertueen vuonna 2007 mutta palasi lavoille jo muutaman vuoden tauon jälkeen. 
Vastaavanlainen tilanne on käynyt monien artistien kohdalla hyvä esimerkki on Vesa-Matti Loiri, joka ilmoitti vuonna 2010 jäävän määrittelemättömän pitkälle tauolle , sivuun musiikkibisneksestä ja lopettavansa hommat kokonaan. Mutta niin vain kävi, että uusi levy ilmestyi kolmen vuoden tauon jälkeen ja tällä hetkellä Loiri nauttii ansaitusti suurtasuosiota.
Ymmärtääkseni ensi vuonna on tulossa parikin kappaletta elokuvia, joissa Vesku on mukana.
Tämä taas todistaa sen, että aina on olemassa takaportti ja mahdollisuus palata.

Hector : Kuunnellaan vaan taivasta


Hectorin edellinen studioalbumi "Ei selityksiä" julkaistiin vuonna 2004 ja se on myynyt platinaa. Tältä levyltä suureksi radiohitiksi nousi ehdottomasti "Kuunnellaan vaan taivasta".  Nyt lähes kymmenen vuoden levytystauon jälkeen Hector on solminut levytyssopimuksen Sony musicin kanssa.

Uusi albumi julkaistaan vuonna 2014. Itse odotan tätä suurta päivää jo innolla. Hector itse määrittelee levyään seuraavasti : "Luvassa on ikääntyneemmän ihmisen näkökulmaa asioihin".
Tämä on mahtava juttu. Olisi hienoa lähteä johonkin Hectorin konserttiin tai nähdä hänet ensikesänä festareilla nythän se olisi hyvinkin mahdollista. Pitääpä katsoa Hectorin keikkakalenteria.

Tämä on hieno uutinen kaikille Hectorin faneille!  


   -Jones-

  

Sydämeeni joulun teen

Vuonna 1998 julkaistu Sydämeeni joulun teen on itselleni suomalaisten joululevyjen klassikkoja. Levyn nimikkoraita on niin monia nykyään jo klassikoiksi muodostuneita lauluja kirjoittaneen Vexi Salmen käsialaa ja sävel Kassu Halonen. Siihen on saatu sisään jotain mitä en voi ymmärtää. Onko se vain osa Veskun lahjakkuutta tehdä biisistä täydellinen esitys? En tiedä. Sitten on Varpunen jouluaamuna, joka on ainakin minulle se kaikista joululauluista tärkein tietysti Joulumaan, Sydämeeni Joulun teen ja Juice Leskisen jouluvirsi kappaleiden ohella. Vesku upealla tulkinnallaan tekee tästä biisistä loistavan koskettavan esityksen. Sanat tähän on aikoinaan kirjoittanut itse Sakari Topelius. Laulun viimeinen säkeistö ei jostain syystä ole aivan täysin auennut minulle mutta sen tiedän, että tämä laulu kertoo lapsen kuolemasta. Jos laulun tekstiä lähtisi lukemaan saattaisi sen ehkä ymmärtää. Toisaalta tämä on tulkinnanvarassa, että sen voi ymmärtää niin monella eri tavalla, mutta joka tapauksessa hieno veto kerta kaikkiaan. Kolmen kuninkaan marssi on ehkä vähemmän tunnettu joululaulu joka löytyy tältä joululevyltä ja erityisesti Veskun tulkinta tekee tästä kiinnostavan version. Toki levyltä löytyy tämän lisäksi paljon hienoja esityksiä, lista on pitkä. 

Vesa-Matti Loiri : Sydämeeni Joulun teen

Vesa-Matti Loiri : Varpunen Joulu aamuna

Vesa-Matti Loiri : Kolmen kuninkaan marssi

Vesa-Matti Loiri on yksi suosikki artisteistani. Olin vuosi sitten katsomassa Veskun perinteistä joulukonserttia, joka oli loistava kuten odotin. Tässä konsertissa kuultiin joululauluja, kuten nämä edellämainitut ja sen lisäksi kaikkien tuntemat Lapin kesä, Nocturne ja Väliaikainen. En voi muuta todeta, että oli hyvin ikimuistoinen konsertti. Kaiken lisäksi tämä konsertti sattui olemaan suomalaisen musiikin päivänä 8.12. Loiri julkaisi vastikään uuden kauan odotetun studioalbumin "Tuomittuna kulkemaan", johon palaan tässä blogissa myöhemmin. Palatakseni vielä tähän Sydämeeni joulun teen levyyn, se on kokonaisuutena hyvin onnistunut. Vesku täydellisellään tulkinnallaan tekee levystä mahtavan. Minun mielestä Sydämeeni Joulun teen-levy ansaitsee paikkansa jokaisen levyhyllyssä olkoo se sitten digitaalinen tai konkreettinen. 

Tämän tekstin myötä haluan toivottaa kaikille hyvää Joulun aikaa!                -Jones-

Lou Reed 1942 - 2013

Lou Reed oikealta nimeltään Lewis Allan oli yhdysvaltalainen muusikko, laulaja ja lauluntekijä. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten menestyksekkäänä sooloartistina mutta ei myöskään vähiten The Velvet Undergroundin jäsenenä ja johtohahmona. Nyt Lou Reedin kuolemasta on kulunut vähän yli kuukausi. Ajattelin käydä tässä hieman läpi hänen tuotantoa. Lou Reedin toinen studioalbumi  Transformer on yksi parhaita levyjä mitä tiedän. Albumin sisältämiä hittejä ovat muun muassa  "Walk on the wild side", "Perfect Day"  ja "Satellite of love", joiden myötä Reed nousi kansainväliseksi tähdeksi. Albumi julkaistiin vuonna 1972 ja heti perään seuraavana vuonna 1973 Berlin. Transformer on kokonaisuutena upea ja jostain syystä Reedin parhaimpia teoksia. Levyn on tuottanut David Bowie. Levyllä järjestyksessään kolmas raita on Perfect Day, joka on yksinkertaisesti rauhallinen, mutta kuitenkin voimakas balladi. Suomeksikin Reedin tuotantoa on levytetty. Perfect Day kappaleen on suomeksi levyttänyt Topi Sorsakoski nimellä Paras Päivä. Hyvin ahkerasti Reediä on levyttänyt Se yhtyeen Yari (oik. Jari Knuutinen). Walk on the wild side on omaperäistä Reediä. Biisinä se on hyvin rentouttavaa kuultavaa ja miellyttävää. Tästäkin kappaleesta on olemassa suomalainen käännös. Satellite of love on puolestaan mystistä ja unenomaista pehmeää soundia. Ensimmäisellä kuuntelu kerralla se oli jotain sanoin kuvaamatonta. 

Lou Reed : Perfect Day

Lou Reed : Walk on the Wild side

Lou Reed : Satellite of love

The Velvet underground : Sunday Morning

Reed kirjoitti avoimesti huumeiden käytöstä ja seksuaalisesta poikkeavuudesta, joka oli 1960-luvulla rock-kulttuurissa melko harvinaista. The Velvet Undergroundin tuotantoon  en ole paljoa perehtynyt, mutta yksi biisi nousee ylitse muiden ja se on "Sunday morning". Aion kuitenkin tutustua siihen lähiaikoina. Vähän aikaa sitten Yle Teemalta tuli dokumentti Lou Reedistä, joka avasi minulle paljon tätä henkilönä.

Lou Reed  2. 3. 1942 -  27. 10. 2013 New Yorkin ääni ja rockin outolintu  on kuollut. Mutta hänen laulunsa elävät. Legenda jo eläessään, rauha hänelle.

                                                                                           -Jones-

Juha Tapio ja lapislatsulia

Juha Tapion yhdeksäs studioalbumi  julkaistiin 11. 10 . 2013 levyn nimihän on Lapislatsulia.
Lapislatsuliahan on harvinainen ja hyvin arvokas korukivenä käytetty puolijalokivi.  Juha Tapiohan on ollut viime aikoina kiitettävästi esillä muun muassa nelosella syksyn pyörineessä Vain elämää-ohjelmassa. Juha Tapio on kuitenkin jo pitkään julkaissut musiikkia, toisin kuin monet luulevat hänellä on nimittäin cospel taustaa. Ensimmäinen soololevy Tuulen valtakunta julkaistiin  vuonna 1999  ja vuonna 2003 ilmestynyt Mitä silmät ei nää, joka on miehen läpimurto. Mutta viimeistään vuonna 2008 kaikki tiesivät kuka on Juha Tapio tämän levyn Suurenmoinen  elämä myötä ja tunnettavuutta ei ainakaan vähentänyt se, että  eri radiotaajuuksilla tiheään soinut singlehitti Kaksi puuta, joka valittiin vuoden iskelmäksi ja paikallisradiot  äänestivät kyseisen levyn vuoden levyksi. Lisäksi albumi on saanut platinaa ja sitä on myyty jo yli 50 000 kappaletta. Juha Tapio on ollut pitkään poissa julkisuudelta ja niin ettei hänestä ole paljon kirjoitettu lehdissä eikä ole kuulunut miestä missään, kaiken lisäksi tänävuonna saatua julkisuutta ei ainakaan vähennä se Vain elämää. Minulle on tullut sellainen kuva Juha Tapiosta että hän on rauhallinen ja vakava  lähinnä tämä kuva artistista on rakentunut biisien ympärille rauhallisista balladeista. Käsitys kuitenkin muuttui Vain elämää tv- sarjan myötä ainakin vähän. Luin jostain lehtihaastattelun jossa oli haastateltu Juhaa ja hän sanoi,  ettei lähde enää tosi tv- ohjelmiin mukaan. Onhan se voinut olla tosi rankkaa.

Nyt voisin kuitenkin lausua oman mielipiteeni Juha Tapion Lapislatsulia levystä.
Ensimmäisenä levyn avausraita paremmat päivät joka tuo mieleen  Bruce Springsteenin koska pomo on levyttänyt kappaleen Better Days. Juha Tapio on niin usein yhdistetty iskelmään vaikka tämä ei sitä itse haluaisikaan. Mutta tällä uudella levyllä kuulemmekin rokkaavaa Juha Tapiota. Heti levyn ensimmäisellä kappaleella Paremmat päivät, joka on piristävä jäa täydellinen levyn avaus mielenkiintoinen teksti, jonka voi toki ymmärtää eri tavoin tästä kuitenkin jää hyvä fiilis jokaisen kuuntelukerran jälkeen ja sen päälimmäinen ajatus on se, että nyt on uusi aika ja paremmat päivät. Toinen kappale levyllä on hyvätuulinen  biisi Aito rakkaus, joka alkaa sanoilla "Räystäät niinku pommit roiskuu kaatamalla". Biisin ideahan on siinä, että vaikka sinulla menisi todella huonosti ja olet yksin voisivat asiat olla paljon huonomminkin, että tuulee se kaunis päivä ja tieltä murheet väistyvät pitäen yllä toiveikkuutta että jonainpäivänä. Biisi räjähtää viimeistään siinä, kun tullaan kertosäkeeseen, joka lähtee "Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran vähintäänkin kerran ja valo sydämet Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran vähintäänkin kerran jos kiellä sitä et mä lupaan sulle sen." Tässä biisissä on selkeät a- osa ja b- osa mutta biisin keskellä on outo ja melenkiintoinen sekä hauska c -osa joka a- ja b -osat toisistaan keskellä tekstiä. Tämän niin sanotun väliosan jälkeen tulee kertosäettä kappaleen loppuun asti. Kokonaisuutena hyvin energinen ja voimakas biisi sekä onnistunut teksti minun mielestä yksi levyn parhaimpia vaikka eipä tällä levyllä taida huonoja tekstejä ollakaan. Kappale loppuu lauseessa "Mä lupaan sulle sen valo täyttää sydämen." Jäikö lupaus täyttämättä?

Kappale Meidän talomme on rakkauslaulu. Sitä lähestyvä näkökulma laulussa on mielestäni erikoinen, sen pääajatus on siinä, että vaikka tulisi mitä tahansa niin joka tapauksessa. Hyvin tarttuva melodia kertosäe jää helposti soimaan päähän ja jälleen   kerran loistava teksti, joka kertoo elämästä. Suora lainaus tekstistä "Meidän talomme ei kaadu eikä horju vaikka tulva nousee viima lyö se saa vasten pakkasöitä meitä puolustaa se ei kaadu eikä horju vaikka aika värit syö ja himmentää paikoilleen se jää." Sitten on TSNEH eli  (tykkään susta niin että halkeen) joka oli ensimmäinen singlelohkaisu syksyllä tältä levyltä. Tämä kappale edustaaa rokimpaa Juha Tapiota Paremmat päivät ja Lapislatsulia kappaleiden lisäksi. Selkeä tarina nuorten rakastumisesta "Tykkään susta niin että halkeen." Ensimmäisillä kuuntelukerroilla se kuulosti hyvältä mutta liika soitto tekee mistä tahansa kappalesta tylsän ja se menettää hohtonsa. Laulun tarina jatkuu kun jälkeen vuosikymmenten joku muistelee ja miettii mitäpä jos. Lopussa tullaan siihen kun todetaan että jossain on aina puisto ja penkki, tyttö ja poika ja hiljaisuus. Sitten loppu renkutetaan "tykkään susta niin että halkeen." Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä sanon sanani vielä kappaleesta Lapislatsulia, jossa muuten on rokcabilly vivahteita.  Kappaleessa Anssi -niminen mieshenkilö tekee loton lippakioskilla ja sitten seitsemän oikein kantaa taskussa tietämättään - aika mielenkiitoinen valinta tekstin aiheeksi. Nerokas kertosäe "Elämä on kaapattu lento lähtöportti kakskytkuus hopeakylkinen kyrmyniska joka melkein tarttu koukkuun miehen mentävä matka-arkku täynnä roinaa joutavaa seassa onnenlantteja ja lapislatsulia." Sitten lotonretale jää taksin penkille lapislatsuliahan on biisi pelkkää timanttia. Levyn kaikki kappaleet on säveltänyt ja sanoittanut JuhaTapio. Levyn on tuottanut Pekka Ruuska.

Juha Tapio : Kaksi puuta

Juha Tapio : Paremmat päivät

Juha Tapio : Aito rakkaus

Juha Tapio : Meidän talomme

Juha Tapio : Lapislatsulia

Jukka Poika : Mitä silmät ei nää

Juha Tapion tekstit yleensä käsittelevät  tarinoita arjesta ja ne kertovat elämästä . Tänä vuonna Vain elämää - sarjassa Juha Tapion päivänä muut tähdet esittivät Juhan tunnetuksi tekemiä kappaleita heidän omina versioinaan. Paras näistä esityksistä oli Jukka Pojan reggaepainotteinen  "Mitä silmät ei nää", tämä kappale oli Juha Tapion hitti vuonna 2003. Kirjoitan "Vain elämää"-materiaalista ja artisteista tuonnempana. Olin katsomassa vähän aikaa sitten  Juha Tapion ilmaiskeikkaa Kuopion Matkuksessa, oli hienoa nähdä  taiteilija livenä. Keikalla Juha veti tunnetuimmat hitit Kaksi puuta, Mitä silmät ei nää ja Sitkeä sydän. Keikalla porukkaa oli paljon. Juha Tapion Lapislatsulia  on mielestäni yksi parhaimpia kotimaisia levyjä vuonna 2013. Luulenkin, että Emma Gaalan palkinnnot jaetaan suurimmaksi osaksi miesartistien kesken. Miettikää vaikka sellaisia nimiä, kuten J. Karjalainen, Anssi Kela ja Ismo Alanko, nämä artistit saavat varmasti paljon huomiota osakseen. Olihan esimerkiksi J. Karjalaisen ET OLE YKSIN levy vuoden odotetuin kotimainen rockalbumi. Juha Tapio on suoraa jatkumoa Hectorin ja Juicen kaltaisten sanataitureiden jatkoksi. Juha Tapiota voi verrata myös Zen Cafen Samuli Putroon, he ovat hyvin samanlaisia tekstintekijöitä.
                             
                                  -Jones-

Juice Leskinen & Coitus int (1973)

                                                                               

Juice leskisen  ensialbumi Juice Leskinen & Coitus int  julkaistiin  marraskuussa 1973. Levyn julkaisusta on siis kulunut tarkalleen 40 vuotta.  Se ansaitseekin paikan parhaiden suomirock albumien joukossa.  Tämän debyytin jälkeen Leskinen julkaisi säännöllisin väliajon erilaisilla kokoonpanoilla levyjä aina vuoteen 2002 jolloin julkaistiin hänen viimeiseksi jäänyt studio albumi (vaiti aivan hiljaa.) Kaiken kaikkiaan Leskinen  julkaisi peräti 27 studio albumia. Love records levymerkille levyttänyt Juice Leskinen & Coitus int oli siihen aikaan levy-yhtiön tuotantopäällikkönä toimineen Atte Blomin kiinnityksiä. Love recordsin tuotanto on hyvin edustettuna nykyäänkin levykauppojen hyllyillä muun muassa uusinta julkaisujen vinyylin ja cd-levyn muodossa. On hienoa että näitä niin sanottuja  klassikkolevyjä ylipäänsä julkaistaan silloin tällöin uudestaan. Ymmärtääkseni loven-nimet ovat aika kysyttyä tavaraa maamme levykaupoissa. Eikä ihme onhan Juicen lisäksi samaisen yhtiön kautta albuminsa julkaisseita artisteja sekä bändejä pitkälista esimerkiksi Tuomari Nurmio, Pepe Wilberg, Maarit sekä Muska. Kovia nimiä ja klassikko levyjä siis. Varsinkin loven 70- luvun tuotoksia arvostan suuresti ja siihen aikaan tehtyä musiikkia yleensäkin. Noista edellä mainituista artisteista ja heidän levyistä kirjoitan myöhemmin.

Vuonna 1972 perustetun yhtyeen tunnetuimpaan kokoonpanoon kuuluivat Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Harri Rinne, Max Möller ja Mäns Groundstroem. Juice oli Coitus int albumin julkaisun aikoihin 23-vuotias. Keväällä 1974 ilmestyi ensimmäinen single Marilyn / Einarin polkupyörä josta tuli hitti ja viimeistään Juice Leskisen ja Coitus int yhtyeen toinen ja samalla viimeinen albumi Per, Vers Runoilija josta tuli menestys ja jossa Juho Juntusen piirtämä sarjakuvakansi.  Molemmat pitkäsoitot ovat myyneet kultalevyyn oikeuttavan määrän 10 000 kappaletta. Käytännössä tämä kokoonpano jäi  hyvin lyhytikäiseksi ja suuresta suosiostaan huolimatta bändi lopetti Kuusrockin keikan jälkeen heinäkuussa 1975.

Mutta tarkastellaanpa hieman nyt hieman tämän levyn kappaleita, käyn muutamia läpi. Aloitetaan avausrtaidasta joka on perus Suomi rockia  parhaimmillaan josta käy ilmi rock ja sen rajaton riemu eli tietysti Heinolassa jyrää en todellakaan tiedä mistä biisin nimi on peräisin sillä ei liene merkitystä mutta olisihan kiva tietää miksi juuri heinola? Joka tapauksessa tämä biisi ja teksti ja se mitä on tallentunut kahteen minuuttiin ja kahteentoista sekuntiin on kokonaisuutena mieletön. Sen nokkelat ja  kieliposkessa kirjoitetut sanat hakevat kyllä vertaistaan. Otetaan nyt vaikka "On levyt puhki soineet ja seuraa asiaa kun jukeboxin raunioista nousee Jimi Hendrix ja kysyy pistorasiaan ..." Tässä vasta varsinaista sanataiturointia. Entäpä sitten levyn kolmasraita Hengitä sisko jossa Alatalon laulu on hyvin intensiivistä tässä biisissä sävel ja sanat alatalo rinne tuotantoa, huumori osastoa mutta silti tai juuri siitä syystä se on levyn parhaimmistoa minun mielestä. Koko levyn ehkä miellyttävin kappale on Zeppeliini jonka unenomainen tunnelma jota kappaleen vaimeat urut ja kitaran soundi vain tehostavat. Tässäkin upea teksti " Zeppeliini on valmiina lähtöön tule  mukaan tule mukaan." Meinasin jo melkein unohtaa viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisempänä biisi jonka  on sanottu olevan Juicen parhaimpia itse olen vähän eri mieltä minun mielestä parhaita ovat Risainen elämä ja Tampereen aamu sekä Viimeyönä ennen kahta. Mutta on marilyn ihan hyvä biisi.                           Juice on itse sanonut että albumin sisältönä oli " siihen asti tehty rock- musiikki suomen kielellä "
                                               

Juice Leskinen & Coitus int : Marilyn

Juice Leskinen & Coitus int : Hengitä sisko

Juice Leskinen & Coitus int : Zeppeliini

Juice Leskinen & Coitus int : Heinolassa jyrää

Alunperin levy julkaistiin silloin 70- luvulla vinyyli formaatissa ensimmäistä CD- versiota levystä saatiin odottaa vuoteen 1989,  remasteroitu versio tuli vuonna 2003, mukana yhtyeen ensimmäinen single bonusraitoina ja viime perjantaina ilmestyi uudelleen remasteroitu versio näin albumin 40 vuotis- juhlan kunniaksi. Juice Leskinen esitti 347 kappaletta, sävelsi 365 laulua ja sanoitti 554.
Ne tuottavat yhä tekiänoikeustuloja 150 000 - 200 000 euroa vuodessa. Leskisen kuolemasta tulee tällä viikolla  kuluneeksi 7 vuotta.   Juice oli nero.            -jones-

Mtv3 : Juice Leskisen viimeinen haastattelu

                                     

Mietteitä musiikista

Mihin suuntaan on musiikki menossa? Omasta mielestäni 2010-luvun musiikki on hienoa musaa ja paljon uusia tulokkaita joita arvostan. Tuntuu kuitenkin siltä että nykyään suurin osa musiikista on enemmän tai vähemmän "tusinatavaraa" toki joskus harvoin nykyäänkin tulee oikeita mestariteoksia, mahtavia levyjä. Viime aikoina hyviä esimerkkejä tästä ovat olleet mm.  J.Karjalaisen Et ole yksin (2013) jota kutsuttakoon klassikoksi jo nyt ja Jenni Vartiaisen Seili (2010) jota on  virallisten tilastojen mukaan myyty huikeat 147 000  kappaletta ja näin ollen se on  30. Suomen kaikkien aikojen myydyimpien albumien listalla. Olen myös pannut merkille että musiikki on muuttumassa jonkinlaiseksi taustahälyksi se on hyvin valitettavaa, mutta näin on. Tähän törmää muun muassa vaatekaupoissa ja tavarataloissa, ettei kuule edes omia ajatuksia saati tajua sitä, mikä biisi siellä soi.

Olen jostain lukenut että kun perinteisen cd-levyn myyntiluvut ovat laskeneet esimerkiksi kymmenen vuoden takaisesta huomattavasti joten on todennäköistä, että kymmenen vuotta tästä eteenpäin cd-levyn myynti ja valmistus vähenee merkittävästi tai loppuu kokonaan. Pitäisikö tästä huolestua, kyllä pitäisi ja toisaalta ei. Tähän pisteeseen on tultu kun suoratoistopalvelut kuten Spotify ovat omalta osaltaan vähentäneet levymyyntiä jonkun verran. Spotifyssa on tietysti hyvät ja huonot puolet kuten kaikessa yleensä. Hyviä puolia ovat musiikin rajaton kuuntelu pelkällä kuukausimaksulla, joka on kympin kuussa, näin siis ei kaikkia levyjä tarvitse aina itselleen ostaa. Silti suosin enemmän perinteistä konkreettista levyä. Tämä siksi, että se on ihan eri asia tihrustaa pientä kuvaketta älypuhelimen näytöltä kuin fyysisesti koskea ja selata sekä ihailla kansitaidetta.

Toisin on vinyyli-levyjen tilanne, jota voisi kuvata yhdelläkin sanalla erinomainen mutta se ei taida tässä tapauksessa riittää. Vinyylilevyjen kulta-aika alkoi osoittaa hiipumisen merkkejä 1980-luvun lopulla CD-levyjen yleistyttyä markkinoilla. Viime vuosina vinyylit ovat tulleet taas muotiin. Viime vuonna tammi- maaliskuussa levyjä myytiin 9506, kun puolestaan tänä vuonna vastaava luku oli 15944. Näin ollen levy-myynti kasvoi 40%. On mielenkiintoista, että tammi-maaliskuussa 2013 cd-levyjen myynti laski 41 %. Cd-levyjen myynti on tällä hetkellä syöksykierteessä. Vinyylilevyjen myynti oli huipussaan vuonna 1992 ( 5,4 milj. €) verrattuna vuoteen 2012 (0,6 milj. €). Ihmiset käyttivät saman määrän rahaa äänitteiden ostamiseen vuosina 1992 ja 2012. Omasta mielestäni musiikissa tärkeintä on kuitenkin ei niinkään raha vaan se, että istuu kuuntelemaan levyn loppuun tekemättä mitään muuta. Tärkeintä on keskittyä olennaiseen.  Vinyylilevyissä on parasta sen pehmeä soundi verrattuna cd-levyn äänen laatuun ja sen analogisuus.  Ja se, että laitat konkreettisesti levyn soimaan ja napsautat neulan levyn raidalle ja levy lähtee pyörimään. Ostan cd- ja vinyylievyjä kuitenkin säännöllisin väliajoin. Olen viime aikoina keskittynyt enemmän vinyyleihin. Olen seurannut tulevia julkaisuja hyvinkin ahkerasti. Nykyään netistä löytää  kaiken tiedon. Ja suomalainen levykauppakulttuuri on tulut minulle hyvin tutuksi. On hienoa, että sitä Suomessa on, kuten levykauppa ÄX ja Epe´s.

Voimme todeta, että musiikki ei häviä, se vain muuttaa muotoaan.  Kaikki musiikkimediat on käytännössä jo keksitty, mitä voisi enää tulla. Se jää nähtäväksi. Luulen kuitenkin, että musiikin kulutus siirtyy enemmän nettiin. Ja levyjäkin  ostetaan enemmän sähköisesti tiedostona esim. AppStoresta.  Ostan fyysisen levyn niin kauan kuin se on mahdolllista.        -jones-


Lähteet : suomen musiikkituottajien viralliset tilastot.

Musikaalia ja kadonneita levyjä

Tein äskettäin matkan etelään Kanarian saarille päivien ja loman ajankuluksi pienenen pohdiskelun jälkeen alkoi kirjoittaminen sujua ja pari kappaletta biisejäkin syntyi. Verrattuna suomen tämän hetkiseen säätilaan kyllä Lanzaroten trooppisen kuuman kosteaa tihkuva ilmasto jota se oli päivästä toiseen aina koti olot voittaa. Suomeen tänne kylmään pohjolaan palatessa olikin karu totuus 30 asteen lämpötilaero.

Mutta mennäänpä asiaan. Puerto de carmenissa kyllä laitoin parikin asiaa merkille ensiksikin levykauppoja ei näkynyt mailla ei halmeilla muutenkin musiikkikulttuuri, levy myynti ja musiikki- teollisuus taitavat olla hieman eri luokkaa Suomeen verrattuna ymmärsin myös että Suomessa on rikastuttava musiikki kulttuuri levyjä julkaistaan viikoittain joskus jopa kymmeniä ja sitten on levykauppa kulttuuri joka taas on kokonaan oma lukunsa. Aikani etsiskeltyäni bongasin rantatien kojujen, super markettien ja pikkukauppojen seasta tai keskeltä SONY:n liikkeen. Sieltä löysin sen etsin ja kun kysyin Do you have music cd ? Kauppias vastasi yes  katsoi minua ja avasi matalan pöytätason alalaatikon ja hermostuneen hikisillä ja ehkä osittain vapisevalla otteella nosti tusinan CD-levyjä pöydälle. Katselin hämmästyneenä että tässäkö kaikki? jonka jälkeen mietin ostaako yksi, kaksi vai useampi päätin että kaksi saisi riittää. Seuraavaksi kysyimme suostuisiko tämä myymään nämä levyt kympin kappale hintaan no ei suostunut änkytti vain että This is not copy.. .

Lopulta saimme hinnasta sovittua ja lopputulos oli kaksi kappaletta levyjä 15 euroa. Ostin siis kaksi levyä. Joista toinen edustaa perinteistä akustista kitara musiikkia. Ainakin mikäli uskomme levyn kansisa komeilevaa akustista kitaraa. A Ritmo de GUITARRA ESPANOLA (1997) Instrumentaali musiikkia. Toinen levy on Original REGGAE (1998) Nimestä päätellen sitä itseään eli reggae musiikkia.

Päivät kuluivat rennosti laiskotellen aurinkotuoleissa ja nauttien kylmiä juomia kuten coktaileja sekä Coca colaa. Päivät tuntuivat joskus jopa paahtavan kuumilta niin trooppisissa lämpötiloissa välillä jäin miettimään oliko tämä musiikki, joka altailla soi joku itseääntoistava soundrakc vai pelkkä NOW HITS! tyyppinen kokoelma levy tai ehkä nykyään kaikkien käyttämä spotify. En tiedä. Kuitenkin tuntui siltä kuin se olisi soittolista joka vain pyörii ympäri. Magarenahan siellä soi eniten toki samat vanhat Tina Turnerista Rihannaan ja Suomessa sanottaisiin että Jenni vartiaisesta Sanniin. Toinen mahdollisuus ostaa levyjä tarjoutui kävellessäni Arrecifen kävelykatuja kun eteeni sattui PHILIPS:in hääppöinen pikkuliike jossa katselin kuin etsisin pientäkin toivon pilkahdusta. Lopulta se löytyi kuin ihme edessäni oli about 5 cd-levyä.  Katsoessani hintaa totesin vain että "En voi ostaa koska rahat loppu". Hinta olisi ollut 8 euroa kappale.

Hotellilla oli jos jonkinlaisia virikkeitä joista hotellin aulabaarissa olevalla lavalla järjestettiin hotellin  asiakkaille ohjelmaa milloin mitäkin ohjelmassa sattui olemaan. Ensin oli aina lapsille suunnattu Mini Disco jossa lapset huusivat "Musica DJ" ja alkoi hirveä huuto ja musiikki kaikumaan pitkin hotellin käytäviä kuuluen aina ylinpään kerrokseen asti. (ja nyt en tarkoita sitä kerrosta.. .) Loputtomalta tuntunut Aviciin Wake me up soi jatkuvasti. Illan pääshow alkoi puoli kymmenen aikoihin sitä kannattikin odottaa sillä yhtenä iltana lavalle kutsuttiin muuan (ei sentään muuan mies.) vaan cover bändi "BEATLES" jota olikin mainostettu hotellin kovaäänisistä koko illan. Liekkö ollut joku paikallinen. Parhaiten soitti ja lauloi John Lennonin näköinen hippi. Hard days night eli suomeksi kovanpäivän ilta soi kivasti. Hyvät stemmat oli.  Olen kuitenkin kuullut paljon piitles kovereita suomalaisia sekä ulkomaisia. Suomalaiset cover-versiothan ovat usein sitä että Jukka Virtanen  kirjoittaa sanat jolloin laulun sanoma muuttuu merkittävästi koska se ei ole suora käännös englannista suomeen. Hyviä esimerkkejä ovat Speden ja Simon Keltainen jäänsärkiä ja Vesa-Matti Loirin Paulin taikakaulin mutta ei siitä sen enempää. Pääpoittini on siis se, että coverbändiksi se soitti hyvin. Toisena iltana taas oli Grease musikaali ja sitten toisena Broadway. Siinä pisti miettimään eräs aika hauska yksityiskohta sillä ensinnäkin kaikki iltojen esiintyjät olivat hotellin henkilökuntaa paitsi yksi Taikuri "luttinen". Toiseksi kun mies alkoi laulaa tehden komiikkaa äänellä. Aluksi mietin olisiko mikseriä käytetty liikaa tai jotain. Sitten huomasin ettei tämän kaulasuonet pullistuneet tai kitapurjeet heiluneet. Lopulta tajusin että tämähän on Play back eli laulu tuli nauhalta ja se joka siellä oikeasti lauloi oli Fredy Mercury. Taustalla soi We are champions. Tajutessani tämän oli naurussa pitelemistä. Kaikin puolin rentouttava lomamatka etelän lämpöön Lanzarotelle.            - Ennenkaikkea se oli irtiotto arjesta-      Jones.

                                Vettä oli rannankantamattomiin.
                               

Syksyn sävel 2013 ja vähän muutakin ..

Pientä pohjustusta tähän alkuun!             Syksyn sävel alkoi näkyä kanavapaikalla 3 vuonna 1968.
Laulukilpailun isänä pidetään Musiikki-Fazerin tuottaja Jaakko Borgia ja säveltäjä-tuottaja Rauno Lehtistä. Ensimmäisen syksyn sävelen voitti vuonna 1968 Kristian. "Kisan voitto meni Aarno Ranisen
säveltämällä kappaleella Näin on." Kilpailun tarkoituksena oli antaa ponnahduslautaa tuntemattomammille artisteille. Olkoonkin, että tästä luovuttiin jo kilpailun alkumetreillä. Ensimmäisessä Syksyn sävelessä olivat mukana myös mm. Katri Helena, Anki, Jörgen petersen, Seija Simola ja Inga Sulin. Mahtavia esityksiä ja upeita tulkintoja onkin kuultu Syksyn sävelessä läpi vuosikymmenten aina vuoteen 2001. Pakko mainita vielä pari esitystä jotka ovat jääneet elämään. Irwin Goodman St. Pauli ja Reeperbahn (1970) Kirkan vanhemman veljen Sammy Babitzinin Daa-da daa-da vuodelta 1972. Jonnan Minttu sekä Ville (1983) ja Kirka itsensä esittämä Surun pyyhit silmistäni jolla hän nappasi voiton vuonna (1988) "Kirkahan ei itse ensin suostunut kappaletta levylle laulamaan se oli hänen mielestään iskelmää ja Kirka oli rokkari henkeen ja vereen. Siitä tulikin yksi kaikkien aikojen myydyimpiä äänitteitä Suomessa. Samalla se lukeutuu Suomi Rockin klassikko levyihin. Lisäksi se oli toinen Kirkan suuri hitti Hetki lyö ohella."  Vain muutamia mainitakseni. MTV3 päätti kuitenkin ottaa Syksyn sävelen ohjelmistoonsa vuonna 2011. Ohjelmaahan ei  ollut kymmeneen vuoteen kanavalla  joten se yllätti kaikki. 2010-luvulla Syksyn sävel onkin nähty pari kertaa vuonna 2011 voiton vei Jari Sillanpää kappaleella En se olla saa  ja vuonna 2012 ennakko suosikkinakin pidetty Jesse Kaikuranta kappaleella Järjetön rakkaus.




Mutta palataanpa nykyhetkeen ja syksyyn 2013.  Tänä vuonna Syksyn sävel esitetään jälleen MTV3 kanavalla 30.10. Kilpailun juontajina nähdään tänäkin vuonna Tanja Huutonen ja Mikael Konttinen. Kilpailuun osallistuu 12 artistia. Mukana on niin kokeneita konkareita kuin uusia tulokkaitakin. Syksyn sävelen konkari osastoa edustavat mm. Freeman, Virve "Vicky" Rosti, Markku Aro ja Muska Babitzin. Freemanhan on osallistunut Syksyn säveleen  vuonna 1976 Osuuskaupan jane kappaleella joka löytyy hänen samana vuonna julkaistulta levyltään. Kappale onkin levyn avausraita. Levyn tuotti, sovitti ja sanoituksiakin albumille teki suomalainen musiikin "monitoimimies" Hector. Myöhemmin Freeman esiintyi Syksyn sävelessä 1990-luvulla menneisyyden vangit yhtyeessä Virve Rostin kanssa  vuonna 1993 tuolloin kappaleella lemmenjuomaa. Vicky Rosti taas nähtiin samoin jo 70-luvulla kappaleella Dream Maker vuoden 1977 Syksyn sävelessä. Markka Aro puolestaan aloitti laulajan uransa jo 60-luvulla tarkemmin sanottuna vuonna 1968. Samana vuonna ilmestyi ensi single Käyn uudelleen eiliseen. Vuonna 1972 hän oli mukana syksyn sävelessä kappaleella Oo - mikä nainen sanat ovat muuten Vexi Salmen. Aro oli varsinkin 70-luvulla tuttu näky syksyn sävelessä. Muskasta sen verran hän oli mukana kilpailussa vuonna 1990 kappaleella Pidä kii kuten me kaikki tiedämmä sanat ovat muuten yllätys Vexin kynästä. Muskaa kuultiin myös vuonna 1993 tällöin olivat vuorossa Pienet suuret pojat. Nythän olisi sekin mahdollisuus että jos Muska voittaisi tänä vuonna olisi hän voittanut Syksyn sävelen kuten veljensä Sammy ja Kirka aikoinaan tekivät. On myös mahdollista että joku uusista 2010- luvun artisteista veisi potin hyväntekeväisyys kohteeseensa.
Esimerkiksi Stig eli Pasi Siitonen. Sitähän on vaikea sanoa sille tänä vuonna kilpailuun osallistuu kuten jo sanottu konkareita ja uusia tulokkaita. On muuten näin että näillä "konkareilla" jotka taas kerran nousevat Syksyn sävelen parrasvaloihin niin heitä yhdistävä tekijä on se että kaikilta on tulossa levy lähiaikoina ellei ole jo tullut. Kirjoitan näistä levyistä tuonnempana. Itse odotan henkilökohtaisesti minkä uuden levynsä kappaleista Muska valitsee esitettäväkseen. Maaritiltahan on tullut juurikin uunituore levy joka on jo nimeksi koskettava "Kuinka elämästä kertoisin", jossa muuten Soul ja Blues vaikutteita. Vasta parin spotify kuuntelu kerran jälkeen kuulostaa aina vain paremmalta. Loistava teos levyn taustalla on mm. Sami Hurmerinta. Tämähän ei liity itse asiaan mitenkään, jota tässä olen käynyt läpi vaan Nelosen hyper-suosittuun Vain Elämää tv-sarjaan. Joka alkoi pyöriä suomessa viime syksynä ja joka sai jatkoa tänä syksynä. Maarit Hurmerinta nähdään sarjassa.
Jään jännityksellä odottamaan miten käy Syksyn sävelessä tänä vuonna, hyvää syksyä kaikille!
      -jones-



Kuvissa : Ylhäällä Sammy Babitzin vuonna 1972 ja alhaalla Virve rosti ja Freeman vuonna 2013.